Tässä Tumpelo-myyrä, joka syksyllä pienenä pentusena pelastui koiran hampaista. Vaikkei villieläimiä saakaan vangita, olemme pitäneet sitä häkissä. Ei se ole ihan kesy, mutta uskaltaa hakea ruokaa kupistaan, kun oman perheen jäsenet on vain paikalla.

Olen hurahtanut hiihtoon, ja vasta nyt, kun lumet on jo sulamassa ja keli on nollassa. Ensi viikonlopuksi on vielä luvattu pakkasöitä. Kenties silloin vielä hiihtelen, toivottavasti. Pidän hiihtää täällä maalla, ladut ovat mielestäni ihan hyvät ja saa hiihdellä melko itsekseen. Paitsi taas oli suden jäljet lähellä latua. Lapset käyvät nykyisin keskenään tai itsekseen metsässä koirien kanssa, täytyisikö se lopettaa. Sanovat ettei susi käy ihmisen päälle, mutta kohtahan karhutkin heräilevät talviunestaan.

Lähellemme, no parin kilsan päähän, on ilmestynyt keskelle peltoa pieni lautakoppi ja metsätien toisella puolella pellolla oli joku raato, en käynyt tarkemmin sitä tutkimassa. Kuka älykääpiö oikein houkuttelee elukoita paikalle? Ja ihan kulkureittien luokse. Ketuista viis, mutta kun on noita pelottavampiakin otuksia liikenteessä. Onkohan se joku linssiluteen koppi vai ampumista varten?

Meillä on rusakko viihtynyt pihapiirissä ja kulkee koirien tarhankin editse rohkeana, sekä se on löytänyt vuohien heinät ja käy siellä syömässä ja jättämässä moiset papanakasat, ellei siellä käy useampikin. Helmipöllöt puputtavat joka ilta kevättä rinnuksissa ja lauantai-iltana metsälenkillä Pojan kanssa kuulimme huuhkajankin. Toivottavasti ruokaa noille riittää.