Kiira oli Miehikkälän ryhmänäyttelyssä PN4.

Ihan hyvin meni, taidankin kierrellä vain näitä ryhmänäyttelyitä. Jotenkin nuo suuret, kaikkien rotujen näyttelyt ovat meikäläiselle luotaantyöntävämpiä kuin ryhmänäyttelyt. Tuolla oli ihania metsästyskoiria, eikä mitään pikku fifejä. Ei fifeissäkään mitään vikaa, mutta kehäsihteeriaikoinani sain tarpeekseni mm. villakoirien omistajista. Ja cairnterrierikin oli jo hirmuisen vaativa saada kehäkuntoon. Itse en sitä osannut trimmata kuin olisi pitänyt. Näyttelyasettajalla on suuri vaikutus koiran esiintymiseen. Enää en jännitä näyttelyä niinkuin aikaisemmin cairnin kanssa. Kyllähän se koira hermoheikon emännän tunnistaa.

Ilma on ihana, kävin pojan kanssa ennen pimeää tunnin hiihtolenkillä ja  lisäksi koirien kanssa tunnin kävelylenkillä pimeällä metsätiellä. Kevät tuoksuu ja mieli on vallaton.