Lakkopäivä.

Elämäni ensimmäinen lakkopäivä. Omituista. Siis olla kotona kesken viikkoa. Seuraavan kuun palkassahan sen sitten näkee.
Ammattiliittoni on myötätuntolakossa tämän päivän UPM:n vähennysten vuoksi.
Rakennemuutos kyllä, mutta on se vaan kumma, kun nuo pomot tienaa reilusti yli miljoona euroa vuoteen, mutta ei ole varaa maksaa palkkaa työläisille.
Metsäherrat kiukuttelee, kun metsänomistajat ei myy puitaan heille pilkkahinnalla, vaan niistä pitää oikeesti maksaa. Ja Venäjä......jääköön sanomatta.

Ollaan menossa lamaan, näin olen ajatellut. Minäkö positiivinen?
Ja samalla todennut, ettei meikäläinen sitä vakituista työtä saa.
Toivottavasti edes määräaikaisia pätkiä.

Sainpahan käydä tuulettamassa päätäni kunnon metsälenkillä koirien kanssa. Mitään "järkevää" en ole tehnyt. Kohta lähdetään kaupungille tuhlaamaan eilistä tiliä: lapsille täytyy saada lämmintä päällepuettavaa talveksi.