5 kanaa hautoi 22 munaa, joista kahden kuoriuduttua, ne hylkäsivät muut. Nyt viiden kanan voimalla hoidellaan kahta tipua. Eipä noita kanoja tarvinnutkaan lisää tulla, nythän meillä on niitä 13 kpl.

Tänään ollaan nautiskeltu auringosta ja hankikelistä. Kävimme läheisellä suolla kävelemässä ympäri ämpäri ja pakko oli palata kotiin, kun nälkä tuli. Ei ollut osattu ottaa evästä mukaan.

Meidän nuoret kanaset hullaantuivat hautomaan. Tässäkin 5 kanaa yrittää suorittaa elämäntehtäväänsä. Käden kun vie lähelle, alkaa kova kirinä ja sulkien pörhistys, mutta vielä ne eivät ole miun kättä nokkineet, kun munia otan niiden alta pois. Mutta aion antaa niiden hautoa tästä eteenpäin. Kumma, miten ne osaavat aloittaa haudonnan, vaikka kaikki räppänät on tilkitty, ne vain tietävät, että kevät on.

 

Tuhka ja Tilli, 8 vuotiaat mammukat. Nekin nauttivat ulospääsystä.

 

 

MIELEKÄSTÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE NÄIN HIEMAN JÄLKIJÄTTÖISESTI!!!!

 

 

 

Pisaroita hevosen kankulla.

 

 

Utelias vuohi.

Joulu meni ja uusi vuosi on tulossa. Ja toivottavasti tulee jotain uusia juttujakin. Ainakin voipi niin toivoa.

 

 

 

Tapaninpäivä.

Sataa vettä, tuulee ja lumi on melkein sulanut kokonaan pois. Aaton aattona ja aattona satoi lunta noin 6 cm ja ilastutti joulupäivänä auringon kanssa joulumieliä.

Pojan rippikouluun liittyvä joulukirkkokäynti unohtui ihan tyystin, kun äiti vain samoili pitkin mettiä koirien kera. Jospa sen voipi korvata jollain muulla kirkkokäynnillä. Kun nuo kirkolliset toimitukset eivät nyt vain ole meillä olleet tapana.

Pukki piipahti meillä aattona, tosin vasta sitten, kun lahjat oli jo jaettu ja äiti oli torkuilla. Lapset olivat tyytyväisiä lahjoihinsa, vaikka niiden hommaaminen jäi viime tippaan.

Itselläni on tällä viikolla 2 kesälomapäivää viime kesältä ja 1 vapaa, niin saan kuuden päivän tauon työstä. Ja saan huilata kunnolla ja tehdä niitä kotitöitä, mitä huvittaa. Pakollisten lisäksi. Huomenna on mentävä kaupunkiin ostamaan pojalle joululahjarahoilla kännykkä ja kyläilemään.

Nyt lenkille tuonne tuuliseen ulkoilmaan. Nyt juuri taivaalta ei tule vettä.

 

Juupelis juu, eikä tännekään saa mitään aikaiseksi kirjoittaa. Olen säikähtänyt sitä, ettei oikein jaksa elää tätä elämää niin kunnolla kuin haluaisi. Arki vie voimat. Mutta kovasti täytyy harata vastaan. Ikä varmaan vaikuttaa siihen, ettei ole niin jaksavainen kuin ennen. Olen jopa tosissaan harkinnut kerrostaloon muuttoa, että saisi lojua sohvan nurkassa toimettomana. Ei se taida olla ollenkaan hyvä ajatus.

Tänään tytär tippui ratsastustunnilla ponin selästä, "ilmat meni pihalle" ja tytär säikähti kunnolla. Luultavasti tuo ei vie haluja jatkaa ratsastustunneilla käymistä. Itse kävin samaan aikaan koirien kanssa lenkillä ihaillen Villalan upeita maisemia ja satumetsiä, joita siellä vielä toistaiseksi on. Ja erityisesti pidän alueen rapakivestä, se muistuttaa lapsuudestani Ylämaalla.

Sateet ovat lilluttaneet pihan kamalaksi mutavelliksi, nyt on muutama aste pakkasta, jospa se siitä. Aamulla maa oli valkoinen, yöllä oli satanut sentin lunta.